Ylläs

Ylläs

perjantai 12. lokakuuta 2018

Vaarojen Maraton (7/7)

6.10 oli kisakauteni ja Buff Trail Tour Finlandin viimeinen osakilpailu, Vaarojen Maraton 42,5km. Kausi on nyt siis paketissa. Seitsemän kilpailua noin viiden kuukauden aikana ja kisakilometrejä tuli noin 278.

Vietin kuitenkin viikon ennen Vaaroja Kolilla, joten ensin muutama kuva viikolta:




Löytyi kanttarelleja
Ja löytyi suppilovahveroita


Ekat pakkaset


Patvinsuolta:







Sitten kisaan:
Perjantai 5.10 valkeni kauniissa ilmassa ja hienossa auringonpaisteessa. Päivän päälle kuitenkin keli muuttui ja taivaalta alkoi tulla räntää ihan reippaalla tahdilla. Mökkimme oli Pielisen rannassa ja katselin kuinka kaikki satanut räntä suli samantien. Myöhemmin alkoi kuitenkin kuulua Kolin hotellin suunnalta hieman huolestuttavia uutisia: ensilumi oli satanut eikä se siellä ollutkaan sulanut heti pois. Autoja jäi Kolin mäkeen kun kesärenkaat ei vaan pitäny. Ja Kolin rinnekamerat näyttivät, että maa todellakin oli valkoinen. Olin suunnitellut hakea illalla numeron ja mahdollisesti katsoa 130km lähdön, mutta rupesin epäilemään, että kuinkahan mekään sinne mäelle päästään kesärenkailla. Kuuden aikoihin illalla kuitenkin tulin siihen tulokseen, että lumi olisi jo jonkun verran sulanut ja meillä mahdollisuus päästä mäki ylös eli haetaan numero. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes näin Kolin rinteessä olevan parkkipaikan. Hieman kostea liiskaantunut lumi (lumi siis ei todellakaan ollut sulanut minnekään) ja kesärenkaat ei ollut mielestäni hyvä yhdistelmä. Olin varma, että ei tulla pääsemään parkkipaikalta minnekään. Hain numeron ja totesin, että ei jäädä seuraamaan mitään pitkän sarjan lähtöä vaan lähdetään takaisin mökille jos päästään liikkeelle. No päästiinhän me. Seurasin mökillä gps-palluroita illan.




Lauantaina aamu näytti hyvältä. Aurinko paistoi. Olin viikon aikana saanut karistettua itseltäni aikaparannus-paineet ja halusin Vaaroilta vain hyvän kokemuksen näin tourin päätteeksi. Olin tullut siihen tulokseen, että ketään ei kiinnosta juoksenko maratonia 7 vai 8 tuntia, joten lähden nauttimaan matkasta ja otan rennosti. Ensisijainen tavoite on päästä maaliin ja saada tour kunnialla läpi.



Kylymä!


Lähdin liikkeelle klo 9.20 ryhmässä. Etenin rauhallisesti ja säästelin voimia. Polut oli yllättävän mutaisia ja välillä sai liukastella tai sutia ihan tosissaan. Nautin. Atte ja vanhemmat oli ensimmäisen kerran kannustamassa reilun 5km kohdalla. Ylävitoset ja ilolla eteenpäin. Jäin rauhallisesti menevän letkan perään kun ajattelin, että turha lähteä höntyilemään. Kuitenkin noin 12,5km kohdalla tulin siihen tulokseen, että letkan vauhti ei sovi ollenkaan omiin askeliini, vaan joudun jatkuvasti jarruttelemaan liikaa. Päätin ohittaa letkan ja lähteä juoksemaan omaa juoksua. Menomatkalla aina Kiviniemelle asti aurinko paistoi välillä niin, että ei nähnyt kunnolla polkua. Välillä pidin kättä auringon edessä, että näkisi jotain ja välillä vaan toivoin, että en astu pahasti jonkun kiven tai juuren päälle ja liukastu. Yhdessä kohdassa oli suo, pitkospuut ja lunta suolla. Sitä näkymää en tule unohtamaan koskaan. 

 

Reilu 5km takana

Ennen Kiviniemen venekyytiä oli myös reitin mahtavimmat mutalillingit ja liukastelut. Parasta. Viime vuonna pääsin Kiviniemen kohdan ylityksessä kävelemään suoraan veneeseen. Nyt piti odotella jonkun aikaa, mutta ehtipähän vähän syödä. Toisen kerran kannustusjoukkoni olivat noin puolimatkan kohdalla. Taas ylävitosia ja matka jatkui. Sitten tuli Ryläyksen nousut, jotka yritin ottaa vielä mahdollisimman kevyesti. Katsoin välillä kelloa ja olin jo aikaa sitten tullut siihen tulokseen, että en paranna viime vuoden aikaa. Välillä ajatus siitä harmitti ja välillä se ei haitannut yhtään. Muistuttelin itselleni, että ainokainen tavoite oli päästä maaliin. Viimeisen kerran kannustusjoukot oli noin 30km kohdalla. Vielä juoksu irtosi ja nauratti vaikka mielessä oli jo lopun nousut.

Noin puoliväli


Noin 30km
Tiesin, että viimeisen juottopaikan jälkeen tulee minulle reissun rankin kohta aina juottopaikalta maaliin asti. Nousua riittää ja jaloissa alkaa tuntua takana olevat kilometrit. Takaa tuli mies, jonka peesissä olin mennyt Ryläykselläkin. Hänen aikatavoitteensa oli alle seitsemän tuntia, joten ajattelin, että yritän pysyä hänen kannassaan kiinni niin kauan kuin mahdollista, ehkä jopa maaliin asti. Ja sehän onnistui melko hyvin. Eli kiitoksia vaan kirityksestä! Nousu Paha-Kolille tuntui jo reilusti jaloissa ja väsytti, toiseksi viimeinen nousu laskettelurinteen poikki lähinnä nauratti ja loppunousu Satamasta Kolille veti totiseksi. Olisi sittenkin mahdollisuus parantaa viime vuoden aikaa, jos en hyydy totaalisesti loppunousuun. Viimeisellä 200metrillä en tiennyt, että itkeä vai nauraa. Maali on jo melkein vieressä, mutta jalat halusi pitää tauon juuri siinä mäessä. Äiskä käski juosta, Atte käveli vähän matkaa vierellä ja kannusti (ei kunnon muistikuvaa mitä sanoi), pää sanoi, että mene ja jalat sanoi että pysähdy. Aina niin ihana loppunousu! Lopun muutamat tasaisemmat metrit vielä jotain juoksua muistuttavaa ja maaliin. Alitin maalikaaren ajalla 6.48.23 ja sijoitus 58/156. Viime vuoden aika parani vahingossa noin 13minuuttia.

Kuva: Oneviosion.fi/ Juha Saastamoinen
Kuva: Oneviosion.fi/ Juha Saastamoinen




Olin maalissa väsynyt, mutta näistä tourin kisoita kuitenkin vähiten väsyneen näköinen. Olin tyytyväinen kun pääsin maaliin ja sain tourin kunnialla läpi. Ja olin hieman hämmentynyt kun pystyin kuitenkin parantamaan aikaani, vaikka alun otin todella rennosti. Samalla tuli tyhjä olo. Koko kesä oli mennyt siinä, että edellisen kisan jälkeen alkoi orientoitumaan uuteen kisaan, mutta nyt seuraavasta kisasta ei ole tietoa.

Juoksun aikana söin neljä vauvojen puuroa ja join vähän yli litran urheilujuomaa. Eli liian vähän kaikkea. Sen kunniaksi sain suihkun jälkeen jonkun horkkakohtauksen. Oli mukava pukea vaatteita päälle kun kädet vaan vispaa. Taas uutta kokemusta rikkaampana, kun ei tuollaista horkkaa ennen ole ollut.

Kamppeet
 

Siinä ne on, kesää rytmittäneet tekemiset:
(kisa, matka, aika, sijoitus)
Bodom Trail 21km, 2.47.45, 122/274
NUTS Karhunkierros 53km, 8.39.41, 73/284
Aulanko Tower Trail 21km, 2.34.34, 40/129
NUTS Ylläs Pallas 55km, 7.50.42, 22/227 (parannus viime vuoteen noin 50min)
Pyhä Tunturimaraton 42km, 5.45.28, 19/66
Nuuksio Classic 42km, 5.40.10, 54/187 (parannus viime vuoteen noin 25min)
Vaarojen Maraton 42,5km, 6.48.23, 58/156 (parannus viime vuoteen noin 13min)

Kaiken kaikkiaan BTTF oli hyvä kokemus. Jotkut kisat oli mukavia ja toiset joutui sisulla menemään läpi. Vuosi sitten kipeytynyt ja talvellakin vaivannut juoksijan polvi loisti poissaolollaan koko tourin. Myös pää kesti menossa mukana. Kiitos Atelle, kun toimit kuskina etelän kisoihin ja olit Vaaroilla kannustamassa. Kiitos myös vanhemmilleni, jotka toimivat kuskeina ja kannustusjoukkoina pohjoisen kisoissa + Vaaroilla. Kiitokset myös Jalanjälki juoksuvalmennus eli Miikka-Pekka ja Juuso treeniohjelman teosta; setti saatiin yhdessä kunnialla päätökseen ja ehkä aikaparannuksista voi päätellä, että kuntoakin on saatu kohotettua. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan kauteen!