Talven suunnitelmat

Meillä oli suunnitelma talvelle. 4-6vko aurinkoa, rantaa, lämpöä, oleilua ja rentoutumista ulkomailla. Atte saa koulun päätökseen ja minä nyt muuten vaan olen aina valmis pitämään lomaa. Ajatus siitä, että aamulla aamulenkki, jonka jälkeen rauhallista oleilua rantatuolissa meren aaltojen humistessa korvissa iltaan asti. Illan päätapahtuma olisi syöminen. Miten olisikaan rentouttavaa. Pystyin jo kuvittelemaan kuinka päässä soisi Mikael Gabrielin Riippumatto: "Jos mietit mistä mut voi tavoittaa, se riippuu siit mihin mä riippumaton ripustan". Suuntana Thaimaa ja Vietnam - ystävälliset ihmiset, halpa ruoka ja sanoinko jo, että lämpö ja aurinko?

Melkein pari viikko sitten tapahtunutta:
Minä vedän käsijarrun pohjaan matkan suunnittelun suhteen. Halvempia lentoja on, jos vaan jaksaa tehdä matkaa 20h. Minä en jaksa. Tai ehkä jaksaisin, mutta ei huvita. Parissa kuukaudessa lentojen hinnat tuplaantuneet, mutta aikasemmin ei ole uskaltanut lentoja vielä varata. Rahapussi juoksee karkuun pelkästään siitä ajatuksesta, että paljonko koko reissu tulisi kustantamaan. Naama mutkalla ja lähes itkupotkuraivarit saaneena laitoin aivosolut töihin ja rupesin miettimään suunnitelmaa bee. Pakko keksitä jotain! Ankaran pohdinnan jälkeen syntyi ajatus pitkästä talvivaelluksesta, joka hiljalleen muotoutui muotoon: vaellus Kilpisjärveltä Hetan täydennyspysähdyksen kautta Saariselälle. Eihän se lämpimyydeltään ja rentouttavuudeltaan ihan Thaimaata tai Vietnamia vastaa, mutta olisihan se seikkailu.

Ajatus siitä, että vastassa voi olla todella ihania kelejä: kirkas taivas, pakkasta 15 astetta ja kaamoksen mahtava väriloisto revontulineen. Suksi kulkee, ahkio ei vikuroi ja suunnistaminenkin onnistuu. 

Todellisuus voi tosin myös olla tämä: lunta tulee isoilla hiutaleilla vaakatasossa, näkyvyys lähes nolla ja kompassin kanssa ihan turha edes yrittää suunnistaa. Sen lisäksi suksiin pakkaa kunnon paakut pohjiin ja ahkiokaan ei luista kunnolla.

Whiteout

Tai sitten voi olla jotain ihanan ja kamalan väliltä: ilma on kirkas ja kaamoksen väriloistosta saa nauttia samalla kun kahlaa puoleen sääreen tai polveen asti upottavassa hangessa (eikä tiedä kummat on pahemmat/ paremmat, sukset vai lumikengät) etenemisvauhdin ollessa 1km/h ja ahkion mennessä kokoajan kieppiin ja jumittaessa.

Ahkio kiepissä

No mutta, kokemuksia ei saa jos ei hanki. Ja siitä se matkan suunnittelu sitten alkoi.

Tilanne tänään:
Kartat on tilattu ja ne on saapuneet. Reitti on suunniteltu ja se on linnuntietä mitattuna reilu 370km. Varovainen arvio todellisesta reitin pituudesta menee jossain 410km paikkeilla. Hiihtopäiviä on suunniteltu 25 plus yksi välipäivä Hetassa. Päivittäiset hiihtomatkat vaihtelee 7-26km välillä. Lepopäiviä ei ole tuon Hetan yhden päivän lisäksi muita. Ruokia ja varusteita vähän mietiskelty ja osteltu. Ahkion tulevaa painoa en edes halua miettiä. Suunnitelmat b ja c on luotu, jos keli on sellainen että todetaan että Hetasta on turha yrittää Saariselän suuntaan. Vielä on paljon hommaa edessä, mutta onneksi on vielä aikaa. Suunniteltu lähtö joulukuun alkupuolella, joten joulu ja uusi vuosi vietetään retkeillen.

Tässä sitä ollaan jännän äärellä.