Mietippä tilanne: sukset jalassa ja luistava lumi alla. Hiihdät silmät kiinni ja ainoa mitä pystyt hahmottamaan on se mitä takana hiihtävä ohjaaja kertoo. Et varmaankaan pysty ainakaan kunnolla hahmottamaan, että kuinka kova/ hidas vauhti on. Alamäen tullessa jarrutat siinä vaiheessa kun ohjaaja käskee niin tekemään. Et pysty ennakoimaan käännöksiä ennen kun sinulle joku niistä kertoo. Tunnet ilmavirrasta, että toiset hiihtäjät menee ohi ja joitain tulee vastaan.
Tuossa tilanteessa minä varmaan hiihtäisin ihan järisyttävän hitaasti. Jos olisi rohkeutta hiihtää ollenkaan. Mahtavaa kun joillakin on rohkeutta ja halua tehdä tuollaista.
Pääsin napakan nousun jälkeen Kukaksen päälle ja sää oli ihan mukava vaikka aurinkoa ei juuri silloin näkynytkään. Maisemat oli hienot ja oli aivan mahtavaa kun ympärillä näkyi useita puuttomia nyppylöitä.
Oikeasti mulla toi juomavyö on selän puolella. En ole ihan niin tyhmän näköinen laduilla kuin tuossa kuvassa. 😂 |
Mä väitän, että nuo kaukana näkyvät tunturit on Pallaksella |
Ylläksen tuntureita |
Ei varmaan tarvitse pohtia, että miksi Lapissa on niin mukava olla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti